Kaarina


KUUSISTON PIISPANLINNAN RAUNIOT
Linnanrauniontie 633, Kaarina


Kuusiston keskiaikainen piispanlinna rakennettiin Suomen katolisen kirkon piispojen turvapaikaksi. Kaikkiaan Kuusiston linnan isäntinä ehti olla 15 katolista piispaa. Linna oli ainutlaatuinen rakennus Suomessa. Se purettiin Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528. Tänään linnasta on jäljellä sen pohjakerros. Linnanraunioiden kesäkioski on avoinna arkisin klo 10−16 heinäkuun loppuun saakka.

Kuusiston linnanraunioihin voi tutustua ympäri vuoden, pääsy alueelle on maksutonta.

www.luontoon.fi/kuusisto


KUUSISTON TAIDEKARTANO
Linnanrauniontie 577


Taidekartano on avoinna 7.6. – 2.8. la klo 13−17, su–ke klo 13–19.

Kahdeksannen taidekartanokesän teemana on metsä. Mukaan on saatu teoksia, jotka kertovat kokemuksista ja kohtaamisista metsän kanssa. Metsä on paljon muutakin kuin vain puut, se on myös kaikki se ihmeellinen ja näkymätön maailma eliöineen ja olioineen. Siksi oleminen metsässä vaikuttaa meihin monella tasolla antaen syviä ja moniaistisia kokemuksia.

www.kuusistontaidekartano.fi


KUUSISTON KULTTUURI- JA LUONTOPOLKU
Lähtöpaikka mm. Linnanrauniontien paikoitusalue


Polku on pituudeltaan 3,2 km ja kiertää kuusia kasvavan metsän poikki korkealle ulottuvalle Kappelinmäelle, josta avautuvat silmää hivelevät merinäkymät. Mäen laella on kaksi tukkipöytää eväiden syöntiä ja maisemista nauttimista varten. Reitti jatkuu edelleen alas linnanraunioille. Linnanraunioiden kupeesta löydät nuotiopaikan, wc:n ja kesäkahvilan.

Lisätietoa


KUUSISTON KIRKKO
Linnanrauniontie 157


Kuusisto mainitaan Piikkiön kappeliseurakuntana vuonna 1653. Kuusiston asukkaat rakensivat tuolloin saarelleen kirkon, joka oli 1700-luvun lopussa huonossa kunnossa. Vuonna 1792 nykyinen puukirkko pystytettiin todennäköisesti ensimmäisen kirkon paikalle. Sekä saarnastuoli että sen katos ovat Kuusiston ensimmäisestä kirkosta.

Lisätietoja


KUNINKAANTIE

Kaarinan Kuninkaantiellä luonto ja historia kulkevat käsi kädessä. Tien varrelta löytyy hienoja luonto- ja kulttuurikohteita sekä eri-ikäisiä muinaisjäännöksiä: kartanoita ja kylätontteja, esihistoriaa, virkistysalueita, luontopolkuja ja luonnonsuojelualueita.

Kaarinan läpi kulkeva Kuninkaantie eli Suuri rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen merkittävin historiallinen tieyhteys.

www.kaarina.fi/kuninkaantie


KARTANOITA

Ala-Lemun kartano, Lemuntie 242
Koriston kartanon vilja-aitat ja talli, Prännikatu 1
Mattelmäen rälssitila, Kartanontie
Ala-Lemun kartano, Koriston kartanon vilja-aitat ja talli sekä Mattelmäen rälssitila ovat kohteita joiden pihapiiriin voit tutustua omatoimisesti. Pukkilan ja Rauhalinnan kartanot ovat yksityiskäytössä.

www.kaarina.fi/kulttuuri
www.alalemunkartano.fi


KAARINA-TALO
Lautakunnankatu 1, Kaarina


Kaarina-talo on monen toimijan tapahtumatalo. Kaarina-talossa voit käyttää kirjaston palveluja, asioida palvelupiste Fiskarissa, kahvitella tai lounastaa sekä nauttia näyttelyistä ja monipuolisesta kulttuuritarjonnasta.

Kirjaston aukioloajat:
ma−pe klo 9−19 (kesällä 1.6.−31.8. klo 10−19)
la klo 10−15 (kesälauantait 1.6.−31.8. suljettu)

www.kaarina.fi


HARVALUODON VIRKISTYSALUE JA UIMARANTA
Krupuntie 65, Piikkiö


Virkistysalue on n. 5 ha:n suuruinen alue, johon on viitoitus Harvaluodon tieltä. Merenrantaa on yli 200 m. Alueella on kaupungin yleinen uimaranta, laituri, sauna, kioski, grillikatos ja n. kilometrin pituinen kuntoreitti. Leiri- ja telttailualue on jalkapallokentän ja leirikatoksen välinen metsäinen mäki. Teilttailla voi myös pysäköintialueen ja caravanalueen välissä.

Lisätietoja


ARBORETUM YLTÖINEN
Toivonlinnantie 518, Piikkiö


Arboretum Yltöisten alueelle on istutettu koti- ja ulkomaisia puita pieninä metsikköinä ja ryhminä. Ensimmäiset ulkomaiset puulajit istutettiin 1920-30-lukujen vaihteessa. Tällä hetkellä noin 10 hehtaarin esittelyalueella on yli 200 lajia, lajiketta tai muotoa.

Lisätietoa


JÄRVELÄN KOSTEIKKO
Järveläntie


Järvelän kosteikko sijaitsee Littoistenjärven pohjoisreunalla. Kosteikosta on muodostunut muutamassa vuodessa yksi Varsinais-Suomen parhaista lintupaikoista. Alueella esiintyy yli kaksikymmentä kosteikkolajia ja pesiviä lintuja on noin 100 paria. Järvelän kosteikon alueella on muutamassa vuodessa nähty kaikkiaan 163 eri lintulajia.

Autoille on pysäköintipaikka Järveläntien ja Littoistenjärventien risteyksessä, josta on lyhyt kävelymatka Järveläntien lintulavalle.

Lisätietoa


KAARINAN KIRKKO
Voudinkatu 2


Kaarinan seurakunta jaettiin kahdeksi seurakunnaksi tammikuussa 1991 silloisen Kaarinan kunnan ja Turun kaupungin välistä rajaa myöten. Turun Katariinanseurakunnan kirkoksi tuli entinen Kaarinan kirkko, jota alettiin kutsua Pyhän Katariinan kirkoksi, ja Hovirinnan seurakuntakeskuksesta tuli uusi Kaarinan kirkko. Seurakuntakeskus vihittiin käyttöön 28.12.1980 ja kirkoksi 6.1.1991.

Lisätietoa


LEMUN TAISTELUN MUISTOMERKKI
Kasarminmäentie


Lemun taistelun tapahtumat liittyvät Suomen sotaan, joka käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä 1808–1809 Kaarinan Lemunniemessä. Taistelusta tuli kesäkuussa 2008 kuluneeksi 200 vuotta. Sen kunniaksi alueelle tilattiin Lemun taistelun muistomerkki, Kuoleva soturi. Teos sijaitsee lähellä Yli-Lemun kartanoa, Lemun taistelun muistolehdossa. Sen on veistänyt Heidi Limnell.

Lisätietoa


LINNAVUORI-POHTIOVUORI
Kehityksen kerhotalo, Lystiläntie


Kaarinan alueen korkein paikka, Pohtionvuori, sijaitsee Piikkiössä. Pohtionvuoren lakialue kohoaa 79 metriä merenpinnan yläpuolelle ja näkymät sieltä avautuvat upeina aina Turkuun asti. Linna- ja Pohtionvuorella on myös historiallista arvoa. Alueella sijaitsee pronssikautisia hautaröykkiöitä, joista suurin on löydetty Pohtionvuoren alueelta. Löydösten perusteella Linnavuorella on ollut ihmistoimintaa jo rautakauden alkumetreiltä lähtien.

Lisätietoa


LITTOISTEN LAVA JA UIMARANTA
Littoistenjärventie 153, Kaarina


Tanssiseura Sekahaku järjestää lavatanssikursseja ja tansseja Littoisten lavalla. Tule kauniille Littoisten lavalle nauttimaan perinteisestä lavatanssilavatunnelmasta ja järvimaisemasta. Voit tulla lavatanssikursseille yksin, kaksin tai porukalla.
Uimarannalta avautuu upea näköala Littoisten Verkatehtaalle. Kesäaikana uimarannalla on WC-tilat, pukukopit ja ulkopuolisen yrittäjän pyörittämä kesäkahvila.

www.sekahaku.net


PIIKKIÖN KIRKKO
Hadvalantie 5


Piikkiön kirkkopitäjä on todennäköisesti perustettu 1100–1200-luvulla. Nykyisellä paikallaan pitäjänkirkko ja pappila ovat sijainneet viimeistään 1400-luvulla. Keskiaikaisen puukirkon esineistöstä on jäljellä triumfikrusifiksin osia sekä kaksi pyhimysveistosta, joista toinen esittänee kirkon suojeluspyhimystä Pyhää Nikolausta. Arkkitehti Samuel Bernerin suunnittelema nykyinen kivikirkko valmistui syyskesällä 1755.

Lisätietoa


PYHÄN KATARIINAN POLUT
Vaarniemi ja Lemunniemi


Pyhän Katariinan Polut on monipuolisuutensa vuoksi ulkoiluhelmi. Luonnon kauneudesta ja hiljaisuudesta pääset nauttimaan kallioisissa maastoissa, hämärissä metsissä ja kimmeltävän meren rannalla. Vaarniemen ja Lemunniemen metsissä ja pellon reunoilla sijaitsevien polkujen yhteenlaskettu pituus on noin 10 km ja reitistön varrella korkeuserot ovat parhaimmillaan lähes 50 m.

www.kaapa.net/polut


RAUHALINNAN LUONTOPOLKU
Rauhalinnantie


Rauhalinnan kartanon ympäristö on luontoarvoiltaan ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus. Luontopolkua pitkin pääsee tutustumaan monipuolisesti erilaisiin kohteisiin, kuten lehtometsään, avokallioon, merenrantaan ja alueella virtaavaan puroon. Polun varrella on yhdeksän syksyllä 2019 uusittua opastaulua. Polun pituus on noin 2,2 km lähdön ja paluun ollessa Iso-Rauhalinnantieltä.

Lisätietoa


RAVATTULAN RISTIMÄKI
Vanha Ravattulantie


Suomen vanhimman tunnetun kirkon jäännökset sijaitsevat Aurajoen varrella Kaarinassa, Ravattulan kylän Ristimäellä. Elokuussa 2013 löydetyn kirkkorakennuksen käyttö ajoittuu ristiretkiajan ja keskiajan taitteeseen 1100-luvun loppupuolelle ja 1200-luvun alkuun.

www.ravattula.fi


TUORLAN ALUE
Tuorlantie 1


Tuorla oli keskiajalla Kuusiston piispanlinnan alaisuuteen kuuluva karjatila. Kartanon päärakennus on rakennettu maaston korkeimmalle kohdalle perimätiedon mukaan 1600-luvulla. Rakennuksen vanhinta kaksikerroksista osaa reunustavat yksikerroksiset siivet, jotka on rakennettu 1810-luvulla.

Tuorlassa on aina vuodesta 1883 alkaen ollut maanviljelyskoulutusta.

www.tuorlanmajatalo.fi
www.livia.fi


VAARNIEMEN-RAUVOLANLAHDEN LUONTOPOLKU
Rauvolantie


Vaarniemen – Rauvolanlahden luontopolku koostuu kahdesta osasta, Rauvolanlahden ruovikkoisesta merenlahdesta ja tammilehdosta sekä Vaarniemen kallioalueesta. Luontopolulla on tauluja, joissa kerrotaan alueen kasveista, eläimistä ja kallioperästä. Polun pituus on noin 4 kilometriä ja polun varrella on nousuja ja laskuja. Polku on paikoin myös kivinen ja juurakkoinen.

Lisätietoa