Lieto


VANHALINNA
Vanha Härkätie 111, 21410 Vanhalinna, Lieto


Vanhalinna on loistava retkikohde, jossa viihtyy koko perhe! Näyttelyt esittelevät tilan elämää, kulttuuripoluilla voi tutustua historiaan ja luontoon, pihapiirissä nautitaan kesäkahvilan herkkuja ja kesällä rantaniittyä laiduntavat rapsutuksista pitävät lampaat. Kesänäyttelynä Turun Yliopiston vanhasta päärakennuksesta Phoenixista kertova näyttely.

www.vanhalinna.fi


NÄYTTELYITÄ, HISTORIAA JA LUONTOA
NAUTELANKOSKEN MUSEOSSA
Nautelankoskentie 40, Lieto As.


Kahvio ja museopuoti. Vapaa pääsy.
Perusnäyttelyt kertovat alueen historiasta kivikaudelta 1900-luvun alkupuolelle. Teemanäyttelyt Käyttöön ja koristeeksi – sota-ajan puhdetyöt sekä Evakon tarina. Muinaismuistoalueella ja luontopolulla opaskyltit.

Aukioloajat ja lisätiedot:
www.liedonmuseo.fi


HISTORIAA JA TARINOITA
TARVASJOEN KOTISEUTUMUSEOSSA
Kyröntie 30b, Tarvasjoki


Kahvio ja museopuoti. Vapaa pääsy.
Ihmisten Tarvasjoki esittelee elämänmenoa esihistorialliselta ajalta kohti nykyaikaa. Lainamakasiinin yläkerrassa museokävijä kohtaa Härkätien kulkijoita. Teemanäyttelyinä Tarvasjoen sota-aika sekä valokuvanäyttely Tarvasjoen muistomerkeistä.

Aukioloajat ja lisätiedot:
www.liedonmuseo.fi


LIEDON KUNNANTALON TAIDENÄYTTELYTILAT
Kirkkotie 13, 21420 Lieto


Liedon kunnantalon aula kirjaston yhteydessä on avara ja valoisa tila, jossa voi tutustua vaihtuviin näyttelyihin!

Kirjasto avoinna kesäaikaan
ma−ke klo 12−18
to−pe klo 10−16


VILKKIMÄEN KAHVIMUSEO
Vilkkimäentie 5, 21420 Lieto


Liedon vanhan meijerin seinien sisällä on Vilkkimäen Kahvimuseo, jonka hyllyiltä löytyy laaja kahviaiheinen kokoelma. Se käsittää runsaasti kahvipakkauksia, sekä erilaisia kahvipannuja, kahvimyllyjä, prännäreitä ja muuta kahviaiheeseen liittyvää esineistöä, unohtamatta kahvipakettien mukana olleita keräilykuviakaan.

Lisätietoja
Kahvimuseo Facebookissa


RISTINPELTO
Sauvolan kylä, 21350 Lieto


Sauvolan kylän asutushistoria alkaa rautakauden puolivälissä 500-luvun lopulta. Alueelta tunnetaan kolme rautakauden lopulle ajoittuvaa kalmistoa, joista Ylipää ja Jokipelto olivat käytössä 500–900-luvuilla. Hautaaminen näihin kalmistoihin loppui 1000-luvun taitteessa. Siirtyminen uuteen hautaustapaan, ruumishautaukseen, on ilmeisesti saanut väestön etsimään uuden hauta-alueen hiekkapohjaiselta paikalta.