Lieto
KUNINKAANLÄHDE
Vanhan Härkätien varrelta vähän matkaa Vanhalinnan linnavuorelta Turkuun päin
Kuninkaanlähde löytyy Vanhan Härkätien varrelta vähän matkaa Vanhalinnan linnavuorelta Turkuun päin. Lähteeseen liittyy ainakin kaksi tarinaa. Lähde on ollut Härkätiellä matkaajien käytössä, mutta nimensä se on saanut siitä, kun 1500-luvulla Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa kulki tarkastusmatkallaan Härkätietä pitkin ja pysähtyi juottamaan hevostaan tälle lähteelle. Toisen tarinan mukaan lähteen reunalla voi joskus nähdä kävelemässä vaalean neidon, joka on hukuttautunut lähteeseen rakkauden tähden.
LIEDON KUNNANTALON TAIDENÄYTTELYTILAT
Kirkkotie 13, 21420 Lieto
Liedon kunnantalon aula kirjaston yhteydessä on avara ja valoisa tila, jossa voi tutustua vaihtuviin näyttelyihin!
Kirjasto avoinna kesäaikaan
ma−ke klo 12−18
to−pe klo 10−16
LITTOISTEN VERKATEHTAAN ALUE
Verkaranta, 20660 Littoinen
Littoisten järven läheisyydessä on ollut asutusta jo 1200-luvulta alkaen. 1820-luvulla sinne perustettiin Verkatehdas, josta koko ”Littoisten Verkatehdasalue” lähti kehittymään. Tehtaan laajentuessa kehittyi merkittävä kyläyhteisö, joka tarjosi parhaimmillaan kaiken asumisesta hotelli- ja kirkkopalveluihin asti. Nykyään Verkatehdas on lähes 300 ihmisen koti. Verkatehtaan alueeseen ja lähiympäristöön voi tutustua kävellen.
Lisätietoja
NAUTELANKOSKEN MUSEO JA LUONNONSUOJELUALUE
Nautelankoskentie 40, Lieto As.
Kahvio ja museopuoti. Vapaa pääsy.
Perusnäyttelyt kertovat alueen historiasta kivikaudelta 1900-luvun alkupuolelle. Teemanäyttelyt Käyttöön ja koristeeksi – sota-ajan puhdetyöt sekä Evakon tarina. Muinaismuistoalueella ja luontopolulla opaskyltit.
Nautelankoski on Aurajoen suurin koski. Putouskorkeutta Nautelankosken sillan kohdalla on 11 metriä ja kaiken kaikkiaan koko koskialueella 17 metriä. Koski on padolta lintutornin suvantoon noin 800 metriä pitkä. Luontoon voi tutustua merkittyä aarnipolkua pitkin. Polku kulkee molemmin puolin jokea.
Lisätietoja
RISTINPELTO
Sauvolan kylä, 21350 Lieto
Sauvolan kylän asutushistoria alkaa rautakauden puolivälissä 500-luvun lopulta. Alueelta tunnetaan kolme rautakauden lopulle ajoittuvaa kalmistoa, joista Ylipää ja Jokipelto olivat käytössä 500–900-luvuilla. Hautaaminen näihin kalmistoihin loppui 1000-luvun taitteessa. Siirtyminen uuteen hautaustapaan, ruumishautaukseen, on ilmeisesti saanut väestön etsimään uuden hauta-alueen hiekkapohjaiselta paikalta.
TARVASJOEN KOTISEUTUMUSEO
Kyröntie 30b, Tarvasjoki
Kahvio ja museopuoti. Vapaa pääsy.
Ihmisten Tarvasjoki esittelee elämänmenoa esihistorialliselta ajalta kohti nykyaikaa. Lainamakasiinin yläkerrassa museokävijä kohtaa Härkätien kulkijoita. Teemanäyttelyinä Tarvasjoen sota-aika sekä valokuvanäyttely Tarvasjoen muistomerkeistä.
Lisätietoja
VANHALINNAN KULTTUURIPOLUT
Vanha Härkätie 111, 21410 Vanhalinna, Lieto
Vanhalinnan luontoon ja historiaan voi tutustua itsenäisesti opastauluin ja ääniopastein varustetuilla luonto- ja kulttuuripoluilla: Arkeologiapolku, Historiapolku ja Ystävänpolku. Vanhalinnaan voi tulla myös patikoiden Maaherran makasiinilta alkavaa Suomen sydän -reittiä pitkin. 11,5 km pituinen reitti mukailee Aurajokivartta esitellen alueen historiaa ja ympäristöä.
Lisätietoja
VILKKIMÄEN KAHVIMUSEO
Vilkkimäentie 5, 21420 Lieto
Liedon vanhan meijerin seinien sisällä on Vilkkimäen Kahvimuseo, jonka hyllyiltä löytyy laaja kahviaiheinen kokoelma. Se käsittää runsaasti kahvipakkauksia, sekä erilaisia kahvipannuja, kahvimyllyjä, prännäreitä ja muuta kahviaiheeseen liittyvää esineistöä, unohtamatta kahvipakettien mukana olleita keräilykuviakaan.
Lisätietoja